Kova maa
Hiljaiset pihat. Autiot talot.
Vain pieni poika seisoo leikkikenän laidalla, ja tuijottaa kaatuneita puita.
Ei teidä poika minne mennä.
Ei teidä mihin tiet kuljettaa.
Mutta poika muistaa rakkaitaan,
ja jaksaa jatkaa kulkuaan.
Hän kulkee pitkin polkuja.
näkee matkallaan monen moista kulkijaa.
Jotka vailla määrän päätä etsivät paikkaa rauhaisaa.
Poika, poskillaan kyyneleet, etsii suojaisaa paikkaa
Paikkaa johon käpertyä hetkeksi lepäämään.
Jotain suojaa johon ei pommikoneisen pauhu, ja ihmisten huuto kuuluisi.
Viimein poika käpertyy, ison kallion koloon.
Sulkee silmänsä ja rukoilee:
Auta isää rintamalla
Suojele äitiä ja siskoa
ja anna minun nukahtaa.
Lähetä viereeni enkeli,
suojaksi kovan maan.
Kommentit
Lähetä kommentti