KADONNUT 


 Hukun pääni sisällä leijuvaan pimeyteen,

uppoan synkkään sumuun.

en näe , 

en löydä ulospääsyä.

hapuilen tyhjyyttä.

En näe mitään mistä saisin otteen,

mitään ei ole kosketusetäisyydellä.


voitko avata silmäni, 

voitko valaista polkuni.

ole se valo jonka odotin,

näytä se polku mitä etsin.


Kosketan tyhjyyttä, hapuilen pimeyttä.

en tunne , 

en näe, 

en aisti mitään.



 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämän tarina vai satua

Ei ole dementtiaa

SISÄLLÄ HAAVOJA