Oma tupa, oma maa
Pala taivasta, pala maata.
Joka meillä edessämmä on
Se on raivattu yhdessä ,
Kyyneleet poskilla, hymyssä suin on jokainen kivi käännetty. Tumman metsän siimeksessä haettu jokainen hirsi.
On piha, on torppa on lämpö.
On yhteinen astiasto ,josta aamu kahvit juomme.
Hellan lämmössä katselemme pihaa ,joka joskus oli autio. Nyt on puskat ja puut, on polku verrannalle keinun luo jonka sinä rakensit.
Aloitimme puhtaalta paperilta.
Paljon olemme yhdessä aikaan saaneet. Olemme yhdessä jokaisen naulan seinään hakanneet, villat väliin laittaneet.
Nyt on piha ja torppa lämmin. Siellä sinä ja minä voimme nauttia elämästä ihaillen aikaansaannosta.
Voimme käpertyä oman takan lämpöön . Vihdoin voimme pysähtyä . Viimeinen naula on naulattu, viimeinen hirsi ladottu, takka on muurattu ja onnemme on tässä ja nyt.
Kommentit
Lähetä kommentti